TAMMIKUULTA

Mikä oiskaan parempi tapa kuin nyt flunssaisena päivitellä tänne blogiin vähän kuulumisia. Tai kuvia ainakin. Blogi on aina vähän mielessä vaikke sinne aikois kirjotellakaan.

Viimepäivät, tai oikeestaan koko kulunut tammikuu on mennyt kesätöitä ressatessa ja etsiessä. Kun edellisestä kesästä toipuu niin alkaa uusien etsiminen ;-) Pikku hiljaa ollaan alettu myös suunnitella abeille potkiaisia. Niilllähän on enää ihan muutama hassu päivä jälellä ja sitten me ollaan jo muka koulun vanhimpia! Niin hullua! Koettiin yks päivä kaverin kans ikäkriisiä kun näin synttäreiden lähestyessä mietittiin miten nopeaa tää 18 vuotta on mennyja kohta seuraavat 18, ja sitten ollaankin jo lähempänä 40... No, tää aihe oiskin sitten jo ihan oma lukunsa niin ei siitä sitten sen enempää.

Ollaan vuorotellen kärvistelty niissä kunnon paukkupakkasissa ja nyt on taas lauhempaa. Kouluaamuina on kaivettu kaapista ne paksuimmat ja lämpimimmät paidat päälle, ja mielellään monta! Koulussa on sitte vaihettu kengät villasukkiin, ja menty muutenkin vähän rennommalla linjalla:-D Pienempiä pakkasia kiitos, mutta toivon silti että lumet pysyis puissa kun ulkona on sillon niin paljon nätimpää, varsinkin jos paistaa aurinko. (kuinkahan monta kertaa oon tämänkin täällä jo sanonu?) Käytin maanantaina parin kaverin kanssa ettimässä niille penkkariasua Ylivieskasta ja ihasteltiin matkalla keskipäivän auringonpaisteessa lumisia maisemia. Samalta reissulta löytyis myös kuvan neule, joka oli 40% alennuksessa. Vaikka oiskin vaikka missä ostolakossa ja säästökuurilla, niin eihän hyviä alennuksia saa jättää käyttämättä? :-D

Tein tässä yks lauantai kaverin suosittelemana Kodin kuvalehden ohjeen mukaan popcorni-suolapähkinä-kinuski -muffinsseja (oikeaa nimeä en nyt muista) joiden luvattiin aiheuttavan tahmaisia suupieliä ja rikottuja uudenvuoden lupauksia. :-D No, ainakin niitä ensimmäisiä, nimittäin tuo kinuski oli ihan sikahyvää!  Parasta nuissa oli juurikin tuo kinuski, sillä nuo muffinit ei ehkä ollut mitenkään kovin suuri yleisömenestys meillä kotona koska nuo oli aika makeita. Tai erityisesti pohja. Eri ohjeella nuo vois toimiakin.

Loppuun vielä kuva meiän Rolle-mummosta, josta on tullut hirvee sisärontti kun on saanut olla sisällä näinä pakkaspäivinä. Vanhuus ei siinä erikoisemmin vielä näy ja aina tuo on raukka ois lähössä mukaan lenkille ja jokapaikkaan mut se vaan ei meinaa kovin pitkään enää jaksaa.

Oon yrittänyt tässä muutamia kertoja kihartaa näitä mun suortuvia joululahjaksi saamallani kihartimella, hieman vaihtelevalla menestyksellä. Esim. perjantaina aattelin aamulla että mullahan on aikaa ennen kouluun lähtöä ja rupesin siinä kihartelemaan nuita hiuksia. Kiharat ei sitten kuitenkaan onnistunu niinku piti ja siinä sitten kriiseilin mitä teen niille kun en enää niitä ehtiny suoristaakaan. No, matkalla kuitenkin ne sitten lumisateessa suoristu ihan normaaleiksi, ja sinne meni mun aamuinen uhrautuminen! En oo muutenkaan oppinu ihan kunnolla vielä kihartamaan pysyviä kiharia ja tuossa kuvassakin ne on jo melko suoristuneet. Ehkä mun pitää ottaa nyt helmikuulle tehtäväksi kiharrella hiuksia enemmän niin josko sitä oppis. Tätä ennen mun kiharruskerrat on laskettavissa ihan yhden käden sormilla, en oo nimittäin omistanu sitä kiharrinta ja mun suoristusraudalla se ei onnistu!

Oops! Tää postaus jäi tänne viime viikonlopulta lojumaan, paitsi viimeisen kuvan lisäsin äskön, joten ajankohdat ei  ihan täsmää, mutta sisältö kumminkin! ;-)